Pehmeää

Onko Sinulle käynyt koskaan niin,että lanka suorastaan vaatii päästä puikoille ja ennen kuin olet edes ajatellut tehdä ko. langasta mitään? Minulle tapahtui niin kesken sukan tikuttelun... Ostin muutama viikko sitten Kodin Anttila 1:stä kaksi kerää Novitan Softy-lankaa,*kun halvalla sai*... Mitään suunnitelmia langalle ei ollut,kunnes se pari päivää sitten alkoi huutelemaan korista,ja halusi tulla joksikin... Virkkuukoukku lähti kaveriksi,ja jotain alkoi tapahtua... En alkuun edes tiennyt,mikä siitä tulee,virkkasin vain pylväitä 8:n koukulla.

Kun viimein tajusin,mikä siitä tulee,niin huomasin,ettei lanka tule riittämään,joten kaveriksi se sai Gedifra Fioroa,pinkkiä tietty :)

Mikä siitä sitten lopulta tuli? Tässä ujosti vain osa,taiteltuna...

No,peittohan siitä syntyi... Ei suuren suuri,kokoa 85x99 cm,ja suhteet vähän hakusessa,hieman sanoisinko pitkulainen... Mutta vauvan peitoksi vaikka pinnasänkyyn se sanoi haluavansa,ja pehmeytensä puolesta sopii juuri siihen tehtävään mainiosti.

Joskus tällaisia ex-tempore-juttuja vain syntyy,kaikkea ei voi hallita :) Nyt palaan kiltisti sukantekoon,ja toivon,että muut langat pysyvät hiljaa korissaan,kunnes niiden aika tulee :)

Eilinen päivä oli surullinen,surullisempi kuin pitkään aikaan... Ystäväni 25:n vuoden ajalta menehtyi yllättäen.Poikani kummisetä sairasti leukemiaa,joka todettiin vasta pari kuukautta sitten. Toki tauti oli varmasti ollut olemassa jo jonkin aikaa,mutta kukapa kaikkia vaivojaan heti todesta ottaa... Ja ennuste oli hyvä,leukemia paranee aikuisillakin paremmin kuin moni muu syöpä... Aina läheisen kuolema pysäyttää,ja kun hän oli vasta 48-vuotias,tuntuu tämä tietysti hyvin epäreilulta...

Elämän on jatkuttava,mutta yöuniin tämä varmasti vaikuttaa jonkin aikaa. Syy miksi postaan tähän aikaan aamusta,on juuri tässä. Muutama tunti levotonta unta... 

Viikonloppurauhaa jokaiselle!