19.5.2011

Pitsipipo pikkuinen

Eilen oli meikäläisellä tukalat paikat,kun ei voinut virkata! Lääkäri pisti olkapäähän kolmanne annoksen kortisonia,tällä kertaa olkaniveleen ja ilman puuduteainetta! Ennenkuin edes kerkesin ulos,jomotti kättä ihan vietävästi... Koko päivän oli sellainen kipu,ettei pystynyt yksinkertaisesti tekemään oikealla kädellä yhtään mitään.

Kyllä minä kipua siedän,mutta en toimettomuutta :) Tänään tuntuu jo paremmalta,yöllä heräsin muutaman kerran ikävään vihlaisuun. Toivottavasti käsi on kivuton viimeistään huomenna,kun iltavuoroon pitäisi kyetä. Tai ihan kivuton ei varmaan,mutta jos edes nämä ylimääräiset vihlaisut...

Onneksi oli tehtynä yksi pieni työ,jota tänään näyttää.Huomenna sitten kuvia pihatunnelmista,jos vihdoin saisin ne kesäkukat istutettua :)

Tämän kuvaamisessa oli hieman hankaluuksia,kun ei ole sopivaa päätä malliksi :) Kotiväkilangasta virkattu,jostain Novitan lehdestä muutaman vuoden takaa oli ohje. kokoa en ihan tiedä,veikkaisin että 2-3-vuotiaalle olisi sopiva.

Nopeatekoinen tämä oli,helppoa mallineuletta. Ehkäpä tällekin pää löytyy... :)

Jospa tänään saisi sen tilatun kännykkäpussin tehtyä,ja pääsisi viimeistelemään kesäkassi-vaihtoon menevän kassin. Jos sitten alkuviikosta saisi sen postiin. Ja sitten onkin taas aikaa omiin juttuihin. Kesäloman alkuun enää kaksi viikkoa,jippii! Sitä ennen vielä 8 työvuoroa,joista kolme viimeistä yövuoroja. Viime vuonna pidin lomani jo toukokuussa,joten ihan loman tarpeessa tässä ollaan :)

Tänään vielä on aikaa lukea muiden blogeja,olen ihan koukussa teidän ihaniin päivityksiinne! Nyt kun älysin laittaa blogit päivitysjärjestykseen omalle sivulleni,onkin helppoa bongata aina uusimmat kirjoitukset ja kommentoida niitä. Yritän olla aktiivinen,tiedän miten mukavaa on saada kannustavia,positiivisia kommentteja ja ihanaa palautetta! Niistä vaan tulee niin hyvä mieli... Olen toki varautunut negatiiviseenkin palautteeseen,vaikka vielä sitä ei ole tullut. On kurja seurata,kuinka jotkut pahoittavat mielensä epäasiallisesta palautteesta,enkä ole varma,kuinka siihen itse suhtautuisin.. Toivottavasti ei tarvitse ihan heti kokea sellaista,ettei into tähän touhuun lopahda.

Täällä etelä-Suomessa on tänäänkin harmaa päivä,toivottavsti sää hieman kirkastuu,ja antaa voimaa taas tähänkin päivään! Iloista torstaita kaikille! :)

Lisäys: Täällä mahtava arvonta,upeita kirjoja! Käykäähän vilkaisemassa :)

15 kommenttia:

  1. Söpönen pitsipipo !
    Kuule Sirpa, nyt sun on vaan kestettävä toimettomuutta. Tai saat kärsiä kivuista KAUAN , sanoo hän jolla kokemusta on.
    Mulla oli pari vuotta sitten tenniskyynärpää, ja JOUDUIN olemaan puolitoista kuukautta ilman käsitöitä. Se oli KAMALAA, sain monta piikkiä, mutta ei ole sen jälkeen kipeytynyt.
    Kun saa kortisonipiikin , pitää olla levossa, tai se menee hukkaa.

    VastaaPoista
  2. Tämä täältä huutelee samaa kuin Anneli! Itse sain vuosi sitten joulun/uuden vuoden tienoilla kolme piikkiä olkapäähän, ja niiden kanssa pitää olla paikallaan tai kortisoni valuu sieltä olkapäästä pois... Nimimerkillä kokemusta on. Koeta kestää sitä toimettomuutta niin pääset oikeasti helpommalla!
    Pipo on kovin nätti. :)

    VastaaPoista
  3. Kortisonipiikit.. kuinka tuttua! :) Toivottavasti niistä on Sinulle apua!

    Kaunis pitsipipo, helpon näköinen malli, täytyy laittaa korvan taakse... :)

    VastaaPoista
  4. Juu, käsi lepoon niin pitkäksi aikaa kuin lääkäri määrää :). Sen jälkeen on tiedossa hyvällä tuurilla monta kivutonta vuotta.

    Toimettomuus on tosin kyllä ihan kamalaa, tiedän :).

    VastaaPoista
  5. Minä taas kammoan kortisonipiikkejä ja minuun niitä saisi varmaankin vain nukutettuna. Minulla oli vaihtoehtoina joko kortisonipiikit ja odottelu tai tähystysleikkaus...valitsin jälkimäisen. Nyt kolemen viikon jälkeen en tarvitse särkylääkkeitä (tosin välillä kun jomotus alkaa on vain annettava kädelle täysi lepo, niin se tasaantuu itsestään). Mutta kumpi hoito vain ,minullekin kaikki ovat varoitelleet, että olkapää on maltilla (= lähes mahdoton tehtävä) parannettava, että siitä hyvä tulisi. Nyt vain kivoja kirjoja ja lepotuoli aurinkoiseen paikkaan, nyt on ihan lääkärin määräys olla vaan :)

    VastaaPoista
  6. Kiva pipo.

    Ajattele pakollista toimettomuutta siltä kantilta, että sitten parannuttuaan kunnolla, kestää käsi tehdä kaikkea kivaa eikä kipeydy uudelleen.

    VastaaPoista
  7. On ollut mullakin sama tilanne joskus. En malttanut antaa parantua kunnolla ja kun nostaa raskasta tai tekee kovasti yhteenmittaan käsitöitä tuntuu kipua. Kantsii levätä vaikka pahalta tuntuu. Kiva kesä hattu.

    VastaaPoista
  8. Mukavaa kun tulee näin paljon komentelua :) Kyllä nyt tällainen luupääkin uskoo! Kyllä mä ilman kotitöitä voin olla,käsityöt onkin sitten toinen juttu.. Huomenna pitäis vaan olla iskussa taas nostelemasssa liki 100-kiloisia mummoja ja pappoja.. :) Mutta siihen asti lupaan huilata! Kiitos kannustuksesta!

    VastaaPoista
  9. Söpö pipo!

    Malta vaan lepuuttaa tuota kättäsi ihan rauhassa. Tosin ei kovinkaan leppoisalta vaikuta tuo sinun työsi, eikös siinäkin pitäisi lepuuttaa.

    VastaaPoista
  10. Tintti:olen ollut sairaslomalla nyt reilun viikon. Työ on kyllä tosi raskasta,ja lääkäri sanoi,että koska olen hoikka,eikä lihasmassaa juurikaan ole,niin teen työtäni melkein pelkästään luilla... Mutta menen nyt kokeilemaan,ja onneksi loma alkaa pian!

    VastaaPoista
  11. Sirpa, ajattelet sen toimettomuuden sellaisena sisuunnuttavana asiana. Että sitten, kun voit taas tehdä käsitöitä niin teet niitä terhakkaammin ja suuremmalla innolla.

    Ja tämän ajan voit käyttää hyödyksi ja etsiä vaikka netistä upeita ohjeita, jotka toteutat sitten, kun käsi on taas kunnossa. :)

    VastaaPoista
  12. Söpö pipo! Kannattaa kuunnella viisaampien ohjeita:)

    VastaaPoista
  13. Voi harmi! Minulle on kerran meinattu pistää olkaniveleen kortisonia, mutta onneksi se parani just sopivasti. Pipo on niin suloinen.. :)

    VastaaPoista
  14. Joopasta, tuttuakin tutumpaa. Olkapää on reistannut täälläkin.. leikattukin on ja sillä parempi. Ikävä juttu vaan on se, ettei useinkaan tuollainen olkapää enää kestä raskasta työtä. Voi olla, että sitä joudut jatkossa miettimään. Hengessä mukana ja paranemista tietysti toivotan!

    VastaaPoista